Tarha on ollut poikien mieleen kuuman kesän jälkeenkin. Kun tarhan matto oli vielä paikallaan, siinä oli kiva leikkiä piilosta.
Nyt syksyllä elämä on muotoutunut niin, että aamulla ensimmäiseksi pojat haluavat ulos, ovat siellä jonkin aikaa ja tulevat sitten syömään. Työpäivän ajan ne ovat sisällä, ja kun tulen töistä kotiin, ne haluavat käydä ulkona heti. Jos teen etätöitä kotona, niin työpiste on oltava keittiön pöydän ääressä, koska toimin samalla portsarina. Samaa portsarin virkaa hoidan tietenkin aina vapaa-aikanakin. 😀
Pojat käyvät päivän mittaan useamman kerran ulkona - yhtä aikaa ja vuorotellen...Kulku tarhaan on tuuletusikkunan kautta ja ikkunan edessä on tuoli, johon jompikumpi hyppää odottamaan ulos pääsyä.
Pihapiirissä elää kaksi oravaa. Kyllä pojilla on ollut ihmettelemistä, kun oravat ovat käväisseet pihalla. Talveksi laitan lintulaudan, niin seurattavaa riittää.
Talitiaiset lentelevät usein häkin läheisyydessä aivan kuin härnätäkseen kissoja. Ilmeisesti linnut tajuavat, ettei noista ole vaaraa... Muistan, kuinka lapsuudenkodissani oli kesäisin useita pääskysten pesiä ja kun kissa makoili pihamaalla, niin pääskyset tekivät mahtavia syöksyjä kissaa kohti kuin kiusallaan. Yhtäkään pääskystä kissa ei saanut kiinni...😂
Vinski viihtyy hyvin myös iltaisin pimeällä tarhassa. Kun keittiössä on valot, yöperhoset lentävät ikkunaan ja Vinski pyydystää niitä. Ihan viime aikoina perhosia ei ole ollut enää, ilmeisesti on jo liian kylmä eli tämä harrastus jää talvitauolle.
Tarhan syyssiivouksessa pojat olivat ahkerasti mukana.