Lapsuudessani kissoja oli maalla joka talossa ja uuden pennun hankkiminen ei ollut mikään ongelma. Mutta entä nyt? Viivi-kissan olin saanut työkaverilta, mutta kun nyt päätin hankkia kissan, en tuntenut ketään, jolla olisi kissoja.
Eräänä päivänä silmääni osui Esy Elämänlangan Facebookin postaus, jossa haettiin uusia omistajia löytökissoille. Kuvassa komeilivat Väinö ja Vinski. Lähetin viestiä Esyyn ja sain paluupostissa A4-sivun verran kysymyksiä, joihin minun piti vastata. Aluksi tuntui hämmentävältä kysymykset, kuinka suhtaudun siihen, että kissa voi sotkea, särkeä tavaroita, aiheuttaa eläinlääkärikuluja, kuka hoitaa kissaa, jos olen matkoilla tai sairastun ja kun vanhenen jne. Mutta kysymykset olivat kuitenkin täysin aiheellisia, ei metsästä loukutettuja kissoja voi luovuttaa kenelle tahansa. Yritin vastata parhaani mukaan, mutta jännitti kyllä, hyväksytäänkö minut kissanomistajaksi. Sitten minulle soitettiin, että sovellun hyvin ja tarjolla olisi mm. vuoden ikäiset kissaveljekset. Mielessä minulla oli kyllä kaksi pientä kissanpentua, mutta pentuja ei ollut tarjolla, niitä löytyy yleensä syksyllä...Väinö ja Vinski näyttivät niin suloisilta kuvassa, että sanoin ottavani heidät mielellään. Heidät oli löydetty metsästä vuosi sitten elokuussa emon ja sisaren kanssa. Emo oli jo luovutettu johonkin perheeseen ja sisar oli vielä Esy:ssä, koska ei ollut ihan terve. Olinkin alunperin ajatellut ottaa kaksi kissaa, jotta niillä olisi seuraa toisistaan, joten veljesten tuleminen minun kissoiksi tuntui juuri oikealta.
Adoptioprosessi ei kuitenkaan ole vain kättä päälle sopimus vaan koeaika kestää 3kk. Se on hyvä aika, silloin ehtii nähdä, sopeutuvatko kissat ja tullaanko toimeen puolin ja toisin. Väinö ja Vinski olivat olleet jo yhdessä perheessä, mutta yhteiselo ei ollut onnistunut. Esy:stä luovutettavat pennut ovat aina leikattuja, madotettuja ja sirutettuja, joista maksetaan kulukorvaus kahdessa erässä. Lisäksi on ehto, että kissat ovat sisäkissoja, niitä ei saa päästää luontoon liikkumaan vapaana. Tälle käytännölle olin vuosien myötä sopeutunut. Kokemukset Viivi-kissan kanssa olivat opettaneet, että kissa ei voi kulkea vapaana ainakaan kaupunkialueella eikä myöskään maaseudulla missä tahansa. Ehkä ihan syrjäisessä paikassa olevassa talossa voisin antaa kissan kulkea vapaasti. Kyllähän kissa on peto ja linnut ovat vaarassa, mutta varsinkin maalaistalossa kissa myös saalistaa hiiriä ja on siksi hyödyllinen.
Väinön ja Vinskin luovutusajaksi sovittiin pääsiäissunnuntai parin viikon päähän. Alkoi miettiminen, mitä pitää tehdä ennen sitä. Lapsuuden kissat tulivat ilman mitään miettimistä ja seremonioita, mutta nämä eivät...Sen verran oli hommaa, että siitä seuraavassa jutussa. 😻😻
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti